Yritämme yhdessä 
Sotaveteraani, opetusneuvos Antti Henttonen  
s. 1922, tehnyt mm. Lokki-valssin sanat

Jaakko Juteinin  (1781-1855)  Arvon mekin ansaitsemme –laulun sävelmällä lauletaan




1.Arvon mekin ansaitsemme  6.Toivon pilke katseestansa

omaishoitotyöhömme.              hoitajankin hymyyn saa,

Tukea me tarvitsemme             sankariksi rinnallansa

päivään sekä yöhömme.          heikompansa korottaa.

Yhdessä kun yritämme,            Urhoollista monenlaista

eteenpäin me selviämme.        hoitelemme miestä, naista.

Lallalalalalallallaa...                   Lallala...

2.Muistihin kun tahtoo tulla       7. Ollaan kiinni elämässä

aukkoa ja katkoa,                       aina kun se onnistaa.

omaistensa  auttelulla               Liikuntaankin usein tässä

pulmia voi ratkoa:                      viisasta on ponnistaa.

löytää ajatusten kulku,              Aivot saavat uutta verta

availla pois niiltä sulku.             ulkoilusta joka kerta.

Lallala…                                     Lallala...

3. Huumorilla hoidetuksi           8. Tukea voi tuoda  meille

saadaan monta ongelmaa.      kokemukset vertaiset,

Valaista voi avoin uksi              mekin voimme antaa heille

suljettua maailmaa.                   tiedot  omankertaiset.

Valo pääsee pimeähän,           Kaikki ovat yksilöitä,

lohduttaa se mieltä vähän.       erilaisia on öitä.

Lallalala...                                  Lallala...

4. Aukee mieli kiittämähän        9. Ilon pisarat on pienet,

pienistäkin iloista.                      niitä täytyy noukkia.

Kädet yhteen liittämähän          Senhän sairaallesi vienet.

muistin valvetiloista.                  kastehelmen koukkia.

Yhdessä taas yritetään             Pisara on osa merta,

torjumatta siinä ketään.             virkistää se kieltä, verta.

Lallala...                                     Lallala...

5. Positiivisuus tuo meille         10. Omaishoitotehtäviimme

voimaa kaksinkertaista.            ohje tää on tärkeä:

Eipä työssä väsyneille              yhteiseloon tarvitsemme

mikään lie sen vertaista.           rakkautta, järkeä.

Yhdessä kun yritämme,            Yhdessä me yritetään,

kevennämme sydäntämme.     hyljätä ei siinä ketään.

Lallala...                                      Lallala...

Pekka Tiilikaisen ja Kelpo Gröndalin isänmaallisuudesta

Isänmaallisuudesta kerroin esimerkkinä Pekka Tiilikaisesta, joka nuorena toimittajana sai tehtäväkseen vuonna 1952 tehdä haastattelun kaikista suomalaisista Helsingin olympiakultamitalisteista. Tässä tehtävässä hän meni myös tekemään haastattelua painin kultamitalistista Kelpo Gröndalista.(tietosanakirja nimeää luotettavaksi urheilijaksi, sittemmin SKDL:n kansanedustaja). Kun haastattelu oli tehty Gröndal kysyi Tiilikaiselta, saisiko hän tarjota ryypyn ja kun sai luvan niin kaivoi sängyn alta viinapullon ja tarjosi. Jonkin aikaa maisteltuaan ja jutusteltuaan heille tuli kisaa siitä, kumpi on isänmaallisempi ja suomalaisempi. Tiilikainen puolestaan oli niin oikeistolainen, ettei hän omien sanojensa mukaan voinut liittyä kokoomukseenkaan, koska se oli liikaa vasemmalla. Jonkin aikaa kisailtuaan isänmaallisuudellaan he päätyivät siihen, että kumpikin on tosi isänmaallinen. Mikään puolue sen enempää kuin mikään muukaan ryhmittymä ei voi omia isänmaallisuutta. Tärkeintä on, mitä sisimmässämme tunnemme ja mitä olemme valmiit tekemään ja olemmeko valmiit tarvittaessa uhraamaan jopa henkemme isänmaamme hyväksi. (Petter Pulkkinen läksiäistilaisuudessaan 19.6.2002) 

Arvoista